Hyvät, pahat ja rumat



Kuluvana syksynä ei ole monta aurinkoista päivää eikä tähtikirkasta yötä ollut Helsingin seudulla. Mutta kollegat pohjoisessa ovat lähettäneet nähtäväksi erinomaisen upeita revontulikuvia. Facebookin luontokuvaus-nimisessä ryhmässä niitä on tarjolla jos kiinnostaa. Ilpo, Vaari ja Vappu-koira eivät vielä ole juurikaan ehtineet revontulia tutkia, paitsi englanninkielisessä versiossa The Explorations of Thomas, Grandpa  and Mayday the Dog. Siinä Ilpo (alias Thomas) saa selville, miten revontulet syntyvät, ja yrittää saada niitä aikaan kotonakin. Muutenhan kirja on käännös sarjan ensimmäisestä osasta Ilpo, Vaari ja Vappu-koira luonnonilmiöitä tutkimassa. 

Syksyn pimeät ovat hyvää kirjoitusaikaa, ja nyt on erityisesti työn alla viruksia koskeva tietokirja. Sen työnimi on "Hyvät, pahat ja rumat virukset”. Tämä vuosi onkin ollut pahojen virusten kulta-aikaa, ja rumaa jälkeä ne ovat tehneet. On ollut Ebolaa, on ollut HIV:iä, infuenssavirusta ja muita. Mutta tämä pitäisi nähdä sitä taustaa vasten, että virukset ovat tärkeä osa luontoa. Meillä on tärkeitä geenejä, jotka ovat alun perin peräisin viruksista. Viruksia on kaikkialla, emmekä me niistä koskaan eroon pääse. Täytyy vain yrittää rajoittaa pahojen virusten vaikutuksia ja ymmärtää muita. Niitä hyviäkin viruksia on. Niinkuin hyviä ihmisiä. Ehkä?