Uutuuskirja Bakteerien planeetta pohtii bakteerien roolia terveydessä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä
Kun hollantilainen Antoni van Leeuwenhoek 1600-luvulla katsoi vesipisaraa itse rakentamallaan mikroskoopilla ja havaitsi siinä pieniä eliöitä, hän tuli avanneeksi ikkunan aiemmin tuntemattomaan maailmaan. Tuo maailma on paljaalle ihmissilmälle näkymätön, mutta se kuhisee elämää.
Bakteereja on kaikkialla. Niitä majailee kallioperän uumenissa, merien syvänteissä, sisäilmassa ja ovenkahvoissa. Myös me itse olemme elinympäristöjä mikrobeille. Toiset niistä ovat liittolaisiamme, toiset voivat pahimmillaan viedä meiltä hengen.
Bakteerien planeetta on kattava, uusimpaan tutkimustietoon perustuva teos maapallon mikroskooppisen pienistä hallitsijoista, bakteereista ja arkeoneista, jotka ovat muovanneet valtakuntaansa ja sen elämää miljardien vuosien ajan. Ihmiskuntaa ne ovat piinanneet aiheuttamalla ruton ja kurkkumädän kaltaisia kulkutauteja sekä vaarallisia tulehduksia. Toisaalta bakteerit edistävät terveyttämme: esimerkiksi suolistobakteerien hyödyistä tiedetään koko ajan enemmän.
Teoksessa tarkastellaan bakteerien ja arkeonien merkitystä luonnossa sekä ihmisen terveydessä ja sairauksissa.Kertomukset salapoliisityöstä taudinaiheuttajien jäljittämiseksi avaavat mikrobiologian historiaa. Nykytutkijoita askarruttavien kysymysten kautta taas tähytään tulevaisuuteen. Millainen uhka on bakteerien antibioottiresistenssi? Voivatko bakteerit vauhdittaa vai kenties hillitä ilmastonmuutosta?
”Lääkäritkään eivät voineet silmin havaita sairauden aiheuttajia. Niiden olemassaolosta esiintyi kuitenkin aika-ajoin loogisia päätelmiä, jotka johdettiin näkyväisen maailman ilmeisistä lainalaisuuksista. Joku sairastuu tautiin; toinen menee tapaamaan häntä ja sairastuu itsekin
samaan tautiin. Jo antiikin lääkäreille saattoi tulla mieleen, että ihmisestä toiseen oli siirtynyt jotakin sellaista, mikä aiheutti taudin.”
”Norjalaisessa sairaalassa 1950-luvulla tarjoiltu vaniljakastike aiheutti 600 potilaan ripuliepidemian, jonka syynä oli kastikkeessa lisääntynyt Bacillus cereus. Muun muassa keitot, kastikkeet, liha, kana, vanukkaat ja maito ovat sittemmin tarjonneet B. cereuksen järjestämän yllätyksen monelle pöytäseurueelle.”
”Antibioottien kulta-aika vuodesta 1935 aina 1970-luvun lopulle tuotti suuren kirjon eri tarkoituksiin soveltuvia tehokkaita bakteerilääkkeitä, joista osa oli jopa niin halpoja, että lääkkeen kallein osa oli sen pakkaus. Ihannemaailmassa tätä antibioottien lahjaa olisi käytetty kunnioittaen ja harkiten. Niin ei käynyt, ja monet antibiootit ovat menettäneet tehoaan – –.”
Matti Vuento
Bakteerien planeetta
ISBN 978-952-345-043-1
Gaudeamus 2019